Jokainen työ on arvokasta

Yle julkaisi viime viikolla artikkelin, jossa puhuttiin siitä, miten osa suomalaisista häpeää omaa työtään. Luettuani artikkelin aiheesta heräsi niin paljon ajatuksia, että ajattelin omistaa aiheelle oman postauksen. Artikkelissa kerrotaan pienen osan suomalaisista tuntevan häpeää työstään jatkuvasti. Esiin nostetaan esimerkiksi kaupoissa työskentelevät ihmiset, joilta usein kysytään, opiskeletko jotain tai onko tämä vain sivutyö. 

Ajattelin avata asiaa omasta näkökulmastani, sillä opintojen ohessa työskentelen siivoojana. Siivousalalla uskon, että oman työn häpeäminen on erittäin yleistä, koska yleensä siivoustyö on stereotyyppisesti leimattu tyhmien ihmisten työksi, helpoksi työksi, jota osaa kuka vaan tai työksi, jota tehdään vain väliaikaisesti tai sivutyönä. Voin sanoa, että mikään edellämainituista ei ole totta. Siivousala ei ole "tyhmien" työ, sillä siinä pitää tietää eri siivousaineista ja tekniikoista. On totta, että siivoustyö on ihanaa, aivot narikkaan työtä, jossa ainakin itse voin moppaamisen ohessa olla omissa ajatuksissani. Mutta se ei todellakaan ole työ, johon jokainen kykenee. Siivoustyö on fyysisesti erittäin rankkaa, päivät ovat pitkiä ja kohteita saattaa olla todella monta päivän aikana. Pitää osata sopeutua kiireeseen ja tiukkoihin aikatauluihin ja olla erittäin joustava. Veikkaampa, että näiden kriteerien perusteella siivoustyö sopii vain murto-osalle ihmisistä. Itselleni siivoustyö on tällä hetkellä vain väliaikaista, mutta tiedän monia, jotka ovat tehneet työtä monta kymmentä vuotta ja joille työ siivousalalla on kutsumus. Palkka voisi olla isompi, mutta tunnen siivoojia, joilla on asuntolainat, omakotitalot ja rahaa riittävästi.

Mielestäni siivoustyötä eikä mitään muutakaan työtä tulisi hävetä. Totuus on se, että tarvitsemme yhteiskunnassamme kaikkia töitä. Jos siivoojia ei olisi, hukkuisimme kaikki paskaan. Jos media-alan ihmisiä ei olisi, elämämme olisi aika tylsää. Ja jos roskakuskeja ei olisi, olisimme jo todennäköisesti hukkuneet omaan roskavuoreemme. Eri työt eivät ole siis sattumalta syntyneet vaan niitä kaikkia oikeasti tarvitaan. Tästä näkökulmasta katsottuna on turha hävetä omaa työtänsä. Ihmiset ovat myös kiinnostuneita eri asioista, joten meistä kaikista ei voi tulla palomiehiä, sairaanhoitajia tai poliitikkoja, sillä suurinta osaa ihmisistä nämä työt eivät edes kiinnosta. On aivan turha arvottaa eri töitä, tärkeämpää on olla kiitollinen siitä, että joku siivoaa rappukäytäväsi kello seitsemän maanantaiaamuna. Tai siitä, että joku auttaa sinua kaupassa löytämään juuri sen tietyn tuotteen ja palvelee sinua hymyssä suin.