Maailma on täynnä ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan ne vastaan - Nuuskamuikkunen

Ajattelin kirjoitella jonkinlaista kuulumispostausta, sillä nyt on tullut eleltyä hiljaiseloa blogin puolella koulukiireistä johtuen. Postauksen otsikko on Nuuskamuikkusen repliikki Muumeista, joka on mielestäni kuvastanut viime aikoina hyvin elämääni. Kaikkea, ihan pieniäkin asioita tapahtuu ympräillä, joilla voi olla suuri merkitys ja joista voi olla iloa pitkän aikaa. Toisin sanoen olen viime aikoina yrittänyt nauttia kaikista pienistä ja ihanista asioista.

Street food fiesta rantautui Tampereen Hämeenpuistoon ja käytiin yhtenä keskiviikkona matkalla pingikseen pistäytymässä kyseisessä tapahtumassa. Oli vasta tapahtuman ensimmäinen päivä, joten ruokakojuja ei ollut vielä niin paljoa, mutta tunnelma oli hyvä ja löydettiin saksalainen ruokakoju, josta sai currywurstia. Meinasin hyppiä seinille, sillä currywurstia on ollut todella ikävä ja se maisuikin leivän kanssa oikein hyvältä pitkästä aikaa.

Koulukin alkoi syyskuun alussa ja syksyn hyvä puoli on se, että käännöskursseja on paljon, joten ainakin pääsee kääntämään paljon erilaisia tekstejä. Kahden viikon intensiivikurssilla päästiin kääntämään Tatu ja Patu lastenkirjan aukeamaa.

Kaveri tuli käymään Tampereella, joten päädyttiin taas Picniciin salaateille ja siitä onkin jo muodostunut eräänlainen perinne. Salaattien jälkeen syötiin kesän viimeiset jätskit Eteläpuistossa ja sen jälkeen lähdettiin lautapelikahvila Tavernaa kohti. Kahvila on muuttanut rautatieaseman Lidlin lähelle ja tilaa pelailla on nyt paljon enemmän. Meillä kuluikin monta tuntia erilaisten pelien parissa ja tämä on tällä hetkellä ehdottomasti lempi kahvilani.

Muutama viikonloppu taaksepäin oli Särkänniemen kesäkauden päättärit. Esiintyjinä toimi Neljä Ruusua, Pikku G ja Arttu Wiskari. Esiintyjät eivät nyt sinällään ole omia suosikkejani, mutta Neljän Ruusun musiikista pidän kyllä paljon ja keikan jälkeen jäi todella positiivinen kuva koko bändistä ja heidän live esiintymisestään. Käytiin evästämässä ranskikset ja mentiin kuuntelemaan Arttu Wiskaria. Wiskarin hittien mukana tuli hoilattua ja illan päätti vielä Pikku G nostalgisine kappaleineen. Tuli niin vahavasti oma lapsuus ja nuoruus mieleen, kun Pikku G:n Räjähdysvaara ja Me ollaan nuoriso- hitit olivat ihan omia lemppareita. Illan päätti todella näyttävä ilotulitus ja Särkänniemeen palaankin Karmivan karnevaalin merkeissä lokakuussa.

Särkänniemen jälkeen oli tarkoitus lähteä kotiin, mutta päädyttiin Dog´s Homeen kuuntelemaan bändiä nimeltä Jess by the Lake. Ihan tuntematon bändi itselle ja oli kyllä todella erilaista musiikkia, mitä itse kuuntelen. Jotenkin kaiken kaikkiaan hämmentävä keikka, enkä tämän yhden keikan perusteella osaa sanoa mielipidettäni kyseisestä bändistä.

Viime sunnuntaina lähdettiin extempore myöhäisillan leffaan katsomaan It 2. Leffa oli paljon raaempi kuin ensimmäinen osa, mutta tykkäsin tosi paljon ja jotkut kohdat olivat kyllä aika pelottavia. Leffan jälkeen oli aavemaista kävellä ihan tyhjässä keskustassa sunnuntaiyönä ja mielikuvitus lähti laukkaamaan kun olin bussin ainoa matkustaja.

Tps tuli vihdoin Hakametsään pelaamaan Ilvestä vastaan, joten starttasin oman liigakauteni kyseisestä pelistä. Tepsin viime aikaisista ongelmista huolimatta peli sujui hyvin ja voittohan sieltä tuli. Oli jotenkin ihanaa pitkästä aikaa olla katsomassa kiekkoa.