Juhlimista Euroopan kunniaksi ja kohtalokas linnareissu

Olipahan taas tapahtumarikas viikonloppu. Perjantaina piti herätä jo ajoissa leipomaan, sillä illalla oli International dinner, johon päätettiin suomitiimillä tehdä karjalanpiirakoita, munavoita ja korvapuusteja. Lisäksi meillä oli tarjolla turkinpippureita ja salmiakkia. En ollut ikinä ennen tehnyt karjalanpiirakoita, ja se osoittautuikin erittäin haastavaksi tehtäväksi. Lisäksi uuni ei ollut kovin hyvä, joten meidän piirakat ja pullat näyttivät hieman epämuodostuneilta, mutta ainakin maku oli kohdallaan. Leipoessa menikin koko päivä ja illalla lähdettiinkin suuntaamaan kohti Cafe Koljaa. Pöydissä oli jo ruokia meidän saavuttua paikalle ja lisää tuli koko ajan. Meillä oli ikäänkuin buffet pöytä, josta sai maistella eri maiden ruokia, ja jokaisessa ruuassa oli lappu, jossa luki mistä maasta kyseinen ruoka on ja mitä se sisältää. Maistoin jokaista ruokalajia ja kaikki mitä maistoin oli ihan hemmetin hyvää. Meidän pullat ja karjalanpiirakat menivät kuin kuumille kiville ja ainoastaan salmiakkeja jäi, sillä niistä ei kovin moni täällä Saksassa ole innostunut.

Lauantaina vuorossa oli Eurooppapäivän kulkue Hannoverissa. Kokonnuttiin Hildesheimin päärautatieasemalle eli Hauptbahnhofille, josta suunnattiin kohti Hannoveria ja kaupungintaloa. Saatiin iso suomenlippu lainaan ja oli hauskaa kulkea lippuun kietoutuneena pitkin keskustaa. Ennen kaupungintaloa kuulin jonkun huikkaavan suomeksi jotain ja hämmennyin vähän. Ohi ajava mies oli nähnyt lippumme ja hän kyseli minne olemme menossa ja vaihdettiin muutama sana. Aina on mielenkiintoista törmätä muihin suomalaisiin Saksassa. Kaupungintalon pihalla oli musiikkia ja porukkaa oli jo vähän kokoontunut. Saatiin saippuakuplia, pillejä ja otettiin EU-lippu tatuoinnit poskiin ja maalattiin suomen liput toisiin poskiin. Yritin myös maalata kaverille Turkin lipun, tosin huonolla menestyksellä.

Päästiin kulkemaan oikein poliisisaattueessa läpi Hannoverin keskustan. Oltiin aika äänekkäitä musan soidessa, porukan laulaessa ja puhaltaessa pilleihin. Heiluteltiin lippuja ja oli kiva huomata, että moni pysähtyi ihmettelemään mistä on kyse ja ottamaan kuvia. Kulkueessa törmättii myös toiseen suomalaiseen, joka kertoi opiskelevansa Hannoverissa. Kulkue päättyi oopperatalolle, jossa oli itse tapahtumapaikka. Syötiin braatvurstisämpylät ja katseltiin päälavan ohjelmaa. Edustettiin vielä lavan edessä ja jäätiin kuuntelemaan vielä saksan viime vuoden euroviisuedustajaa Michael Schultea, joka soitti pari biisiä. Kuulosti todella hyvältä! Sen jälkeen suunnattiin asemalle, ostin ensimmäisen frappucinoni Starbucksista ja suunnattiin takaisin Hildesheimiin. Illalla kävin vielä bileissä.

Sunnuntaina ajateltiin lähteä käymään Marienburgin linnassa, jota oltiin kehuttu paljon. Soiteltiin asemalta taksille, joka kuskaa ihmisiä linnalle ja takaisin, mutta ei saatua taksia, joten meidän piti kävellä. Matka tuntui yllättävän pitkältä, mutta kun päästiin pellon laidalle, josta linna näkyi niin olin ihan pöyristynyt. En ollut ajatellut linnan olevan niin hieno ja valtava. Se muistutti Tylypahkaa tai jotain satulinnaa. Ylhäälle oli hirveä kiipeäminen, mutta löydettiin pieni oikopolku, joka lyhensi vähän matkaa. Meidän piti osallistua opastetulle kierrokselle, sillä muuten linnaan ei olisi päässyt. Opas puhui saksaa niin nopeasti, että kaikesta en ihan saanut selvää. Mieleen linnasta jäivät kirjasto, joka oli taas ihan kuin Harry Potter -elokuvista ja linnan keittiö, jossa opas kertoi, että entisaikaan keittiössä oli jokaiselle vuoden päivälle erimallinen kakkuvuoka.

Kierroksen jälkeen kävin matkamuistomyymälässä ostamassa magneetin ja sen jälkeen yritettiin saada kyytiä takaisin asemalle, mutta jälleen kerran huonolla menestyksellä. Jouduttiin siis kävelemään ja itselleni nousi kuume ja kaikki olivat ihan loppu. Kaiken huipuksi alkoi vielä sataa rakeita!