"I walk this lonely street of the land, the land of broken dreams" - Kiirarock 2018
Vihdoinkin koitti se viikonloppu, jota on odotettu kuin kuuta nousevaa. Syksyn kohokohta eli Kiirarock 2018. Kahtena aiempana vuonna Roosterissa on ollut niin hyvät pirskeet, että pitihän sinne tänäkin vuonna päästä. Kun tämän vuoden bändit julkaistiin, olin vähän hämmentynyt. Ainoa, joka esiintyjälistasta pomppasi silmään oli Dynazty. Kyseisen bändin olen halunnut nähdä jo kauan livenä, mutta muut bändit olivat enemmän tai vähemmän tuntemattomia. Epäilytti, sillä joka vuosi melkeinpä kaikki bändit ovat olleet jollain tasolla tuttuja.
Perjantai koitti ja oltiin tietysti ostettu liput sekä perjantaille että lauantaille. Heti sisälle päästyämme päästiin Kiirarockin instastooriin edustamaan. Näyttävä sisääntulo! Haettiin juotavaa ja suunnattiin vakiopaikoille odottamaan illan alkamista. Ensimmäisenä lavalle saapui tamperelainen Rückwater. Tämä bändi oli yksi illan positiivisista yllättäjistä. Soittivat hyvää musaa ja voisin mennä näitä katsomaan uudestaankin. Seuraavana soitti Joviac. Ennen kyseistä iltaa olin kuunnellut joitakin heidän biisejään ja livenä toimi erityisen hyvin ainakin State of Mind. Kyseistä biisiä olen kuunnellut jälkeenpäinkin.
Ennen pääesiintyjää Normandieta lavalle kipusi Dead end Scene, jolta olin myös kuullut muutamia biisejä. Tälle bändille pitää antaa plussaa energisestä lavaesiintymisestä ja laulajan mahtavasta äänestä. Suosittelen tsekkaamaan ainakin biisit Dance in the Rain ja This is the End. Täytyy sanoa, että eniten perjantailta odotin Normandieta. Suhteellisen uusi tuttavuus, mutta siitä asti kun löysin bändin Spotifysta, on tullut kuunneltua paljon. Lempibiisejä ovat ainakin Collide ja Believe. Keikan aikana ilmeni pieniä teknisiä ongelmia, mutta se ei menoa haitannut. Porukka oli hyvin messissä ja tuli kuultua kaikki ihanat biisit.
Lauantaina hengailtiin kaverin kanssa musaa kuunnellen ennen kuin lähdettiin suuntaamaan Roosteriin. Ensimmäisenä lauantaina esiintyi Rose Pilots. Tätä bändiä on tullut kuunneltua paljon näin jälkikäteenkin. Rose Pilotsin jälkeen kuulimme Violent Feverin biisejä. Täysin uusi tuttavuus koko bändi, mutta etenkin Journey to Madness on kuuntelemisen arvoinen biisi. Molempien keikkojen aikana oli kyllä erittäin hyvä fiilis ja tanssijalkaa vipatti. Seuraava bändi Groupie High School oli herättänyt ristiriitaisia fiiliksiä ennen Kiirarockia. Olin kuunnellut paljon kyseisen bändin biisejä, mutta en osannut muodostaa niistä mitään mielipidettä. No, keikan jälkeen ainakin osasin. Livenä aivan hemmetin kova bändi. Energiaa näytti olevan ja biisit olivat mukaansatempaavia. Ehdottomana lempparibiisinä mainitsen Eyes Like the Ocean Sky.
Muutaman kossujaffan jälkeen suunnattiin lähemmäs lavaa, sillä oli pääesiintyjä Dynaztyn vuoro ja tätä oli odotettu. Kun valot pimenivät ja bändi asteli lavalle oli ihan hemmetin hyvä fiilis. Tuli kuultua sekä uusia biisejä että vanhoja biisejä. Tämä keikka kruunasi Kiirarockin eikä tämä vuosi jäänyt yhtään edellisten vuosien jalkoihin. Päinvastoin!
Perjantai koitti ja oltiin tietysti ostettu liput sekä perjantaille että lauantaille. Heti sisälle päästyämme päästiin Kiirarockin instastooriin edustamaan. Näyttävä sisääntulo! Haettiin juotavaa ja suunnattiin vakiopaikoille odottamaan illan alkamista. Ensimmäisenä lavalle saapui tamperelainen Rückwater. Tämä bändi oli yksi illan positiivisista yllättäjistä. Soittivat hyvää musaa ja voisin mennä näitä katsomaan uudestaankin. Seuraavana soitti Joviac. Ennen kyseistä iltaa olin kuunnellut joitakin heidän biisejään ja livenä toimi erityisen hyvin ainakin State of Mind. Kyseistä biisiä olen kuunnellut jälkeenpäinkin.
Ennen pääesiintyjää Normandieta lavalle kipusi Dead end Scene, jolta olin myös kuullut muutamia biisejä. Tälle bändille pitää antaa plussaa energisestä lavaesiintymisestä ja laulajan mahtavasta äänestä. Suosittelen tsekkaamaan ainakin biisit Dance in the Rain ja This is the End. Täytyy sanoa, että eniten perjantailta odotin Normandieta. Suhteellisen uusi tuttavuus, mutta siitä asti kun löysin bändin Spotifysta, on tullut kuunneltua paljon. Lempibiisejä ovat ainakin Collide ja Believe. Keikan aikana ilmeni pieniä teknisiä ongelmia, mutta se ei menoa haitannut. Porukka oli hyvin messissä ja tuli kuultua kaikki ihanat biisit.
Lauantaina hengailtiin kaverin kanssa musaa kuunnellen ennen kuin lähdettiin suuntaamaan Roosteriin. Ensimmäisenä lauantaina esiintyi Rose Pilots. Tätä bändiä on tullut kuunneltua paljon näin jälkikäteenkin. Rose Pilotsin jälkeen kuulimme Violent Feverin biisejä. Täysin uusi tuttavuus koko bändi, mutta etenkin Journey to Madness on kuuntelemisen arvoinen biisi. Molempien keikkojen aikana oli kyllä erittäin hyvä fiilis ja tanssijalkaa vipatti. Seuraava bändi Groupie High School oli herättänyt ristiriitaisia fiiliksiä ennen Kiirarockia. Olin kuunnellut paljon kyseisen bändin biisejä, mutta en osannut muodostaa niistä mitään mielipidettä. No, keikan jälkeen ainakin osasin. Livenä aivan hemmetin kova bändi. Energiaa näytti olevan ja biisit olivat mukaansatempaavia. Ehdottomana lempparibiisinä mainitsen Eyes Like the Ocean Sky.
Muutaman kossujaffan jälkeen suunnattiin lähemmäs lavaa, sillä oli pääesiintyjä Dynaztyn vuoro ja tätä oli odotettu. Kun valot pimenivät ja bändi asteli lavalle oli ihan hemmetin hyvä fiilis. Tuli kuultua sekä uusia biisejä että vanhoja biisejä. Tämä keikka kruunasi Kiirarockin eikä tämä vuosi jäänyt yhtään edellisten vuosien jalkoihin. Päinvastoin!
Comments
Post a Comment